maanantai 28. toukokuuta 2012

Smiley



Tänään mennään kämäisillä webkamerakuvilla, jotka saa toimia todisteina siitä, että käväisin aamusta Undergroundissa ottamassa smileyn. Ei sattunut lävistäminen eikä satu muuten vieläkään, vaikka söin greipinkin. Pitää vaan tarkkailla, että tähän ei jää roikkumaan jotain salaatinlehtiä. Muuten oikein tyytyväinen. Kuukauden päästä voin vaihtaa hevosenkengän renkaaksi.

sunnuntai 13. toukokuuta 2012


Palailen tässä juuri Savonlinnan mummola-reissulta takaisin Joensuuhun. Bussimatka kestää paria minuuttia vaille kolmisen tuntia. Jotenkin oon aina vihannut bussimatkoja, mutta tällä hetkellä tää tuntuu kivammalle vaihtoehdolle, kuin juna. Netti toimii paljon paremmin bussissa ja matkakin menee siitä syystä nopeammin kun voi kuunnella musiikkia. Miun on pitänyt tosi kauan hankkia uus mp3-soitin, mutta en niin kauan ennen kuin saan sen aikaiseksi, niin kone toimii musiikin lähteenä. Näytän kyllä aika urpolle, kun istun täällä mikillinen kuulokesetti päässä.
Ulkona on ihan kesäinen sää ja oonkin psyykannut itteni siihen, että jos tää sama hienous jatkuu Joensuussa, niin lähen illasta vielä lenkille.

Mulla on eessä matkustuspitoinen Suomen kesä. En oo pysynyt hetkeen Joensuussa viikkoa kauempaa ja seuraava viikko ei tuu olemaan poikkeus. Vietän nyt alkuviikon Joensuussa ja sitten hyppäänkin junaan ja lähden muutaman viikon mittaiselle retkelle, johon sisältyy Jyväskylää ja Tamperetta. Tampereelle meen äitin kanssa kahdestaan näillä näkymin. Ensin miun oli tarkoitus olla siellä yksin Vegfestin tiimoilta, mutta innostin äitinkin mukaan. Ei ollakaan oltu ikuisuuteen reissussa kahdestaan. Enkä oo ollut muutenkaan viime kesän Lontoo-reissun jälkeen hotellissa yötä.

Oon tässä pari iltaa selaillut taas Englannissa opiskelevien tyyppejen blogeja ja samalla tutkinut vähän noita Bristolin lähistöllä sijaitsevia kaupunkeja. Bath näyttää varsin hienolle ja sinne taisi olla junalla vain 15 minuutin matka. Siinä lähistöllä on aika useita muitakin kaupunkeja, joten jos pääsen vaihtoon, niin haluan kiertää nuo kaikki.


Tosi moni on pelotellut, että kirjallisuuden opiskelu Bristolissa pitää oikeasti sisällään todella paljon sitä lukemista. Suomessa kirjallisuuden opinnoissa toki on myös paljon luettavaa, mutta aika helposti ne tentit on menneet läpi silläkin, että lukee noin suurin piirtein jotain ja googlettelee sitten mukavasti joidenkin teosten juonia. Tuolla se opiskelu tulee olemaan varmasti erilaista, sillä täytyy oikeasti tehdä hommia sen eteen, että opinnot edistyy. Kirjallisia töitä on Suomeen verrattuna enemmän ja enää ei riitä se "vähän sinne päin" esseiden pituusmääräysten noudattaminen. Jos Suomessa esseen pituudeksi pyydetään 6-10 sivua tekstiä, niin läpi pääsee ali - tai ylimittaisellakin työllä. Tuolla taas annetaan töiden pituusrajoitukset sanamäärän perusteella ja niitä tulee noudattaa todella tarkasti. Sanamäärä saa ylittyä tai alittua kuulemma vain 5-10 prosentilla tai muuten arvosana laskee automaattisesti.
Vähän pelottaa ennakkoon jo se, että miten opiskelu tulee sujumaan englanniksi. Mie tiedän hallitsevani englannin ihan hyvin, mutta jos lukemista tulee ihan äärettömästi ja pitäisi osata tuottaa tieteellistä tekstiä, niin sitten en ookaan enää ihan niin varma taidoistani.
Oonkin nyt aloittanut preppaamisen syksyä varten. Koska mulla on kesäksi varattuna tuo operaatio 21 kaunokirjallista teosta, niin luen nyt niitä myös englanniksi. Tällä hetkellä on menossa Robinson Crusoe ja vaikka teksti on minimaalisen pientä, niin oon pärjännyt ihan hyvin. Tosin tää lukutahti on aika hidas. Oon sivulla 20 ja aion tänään hylätä idean siitä, että katsoisin jokaisen tuntemattoman sanan sanakirjasta. Muuten tää kirja on lukematta vielä elokuussa. Seassa on vanhaa englantia, mutta se on auennut yllättävän hyvin asiayhteyden perusteella. Uskosin, että tää englanniksi lukeminen nopeutuu mitä enemmän lukee. Oon lukenut jo useita vuosia kirjoja englanniksi, mutta nykyaikainen kirjallisuus poikkeaa aika paljon vanhemmasta, joten tässä miulla on vielä parantamisen varaa.

perjantai 11. toukokuuta 2012

Savoa kohti


Tänään suuntasin matkalaukkuineni pitkästä aikaa mummolaan, Savonlinnaan. Taakse jäi harmaa ja sateinen Joensuu, mutta ei tää Savonlinnakaan oikein tarjonnut mitään poikkeavan keväistä säätä. Aurinko paistoi ehkä viisi minuuttia, jonka jälkeen täälläkin oltiin jossain lokakuisissa meiningeissä. Ei oo kovinkaan innostavaa, kun toukokuun puolivälissä näyttää ulkona tuolta. Onneks ei oo sentään enää lunta.
Tehtiin mummoille ja ukille yllätys ja ei kerrottu, että myös Jani tulee tänne viikonlopuksi. Ukki näki heti ikkunasta, että kuka on tulossa ja kiiti huonosta kunnosta huolimatta ulko-ovelle. Ihan mukavaa varmasti noille, että ollaan nyt äitienpäivän aikaan täällä. Äiti varmasti malttaa ootella ensi viikkoon asti, sillä sitten miekin meen Jyväskylään ja voidaan viettää jälkikäteen sitä äitienpäivää.

Aiemmin olin hirmu malttamaton vaihtohakemusten ja motivation letterin kirjoittelussa, mutta tällä hetkellä se vaihe tuntuu tosi mukavalle verrattuna tän hetkiseen. Nyt on nimittäin se tilanne, että täytyy vain odottaa vastausta Bristolista. Iida (miun kaveri, joka on myös hakenut UWE:lle) on meistä kahdesta se, joka on ihan varma, että päästään sinne. Mie taas lähinnä panikoin, että miut hylätään jostain syystä. Pelkään mokanneeni hakemuksen jotenkin hölmösti tai sitten en vaan kelpaa niille. Äh. Tästä tulee tosi pitkä kesä. Olisivatpa ripeitä siellä suunnalla ja tekisivät päätöksensä nopeasti, niin pääsisi järjestelemään asioita. Oon mie jo jotain pientä hoitanut, kuten tilannut luottokortin ja eurooppalaisen sairaanhoitokortin Kelalta.

Miun piti jotain kirjoittaa moduuleista, joita pistin siihen alustavaan Learning agreementiin eli opintosuunnitelmaan. Tuolta UWE:n nettisivuilta ei löydy mitään tarkkaa infoa noista mistään. Lähinnä ekan levelin (ensimmäisen vuosikurssin) moduulit on kuvattu, mutta muista on ilmoitettu vain nimet. Siellä yksi moduuli kestää siis koko lukuvuoden ja jos valitsee neljä moduulia, niin saa periaatteessa vuoden suoritukset tehdyksi eli noin 60op. Eri asia kuitenkin, jos ollaan vain puoli lukuvuotta. Alustavasti valitsin tällaisiä, jotka todennäköisesti muuttuvat paikan päällä aikalailla:

Beyond the Horizon: Spaces and Places in Literature
This module introduces students to literature from beyond the shores of Britain, covering Irish, American, Indian, African and Caribbean writing. By taking students beyond British shores, the module also looks at literature that invokes travel, exploration and utopia and so related topics such as 'race', exile and immigration emerge. Students are asked to edit their own anthologies of writing that explores exciting and unexpected spaces and places.


Fiction in Britain since 1970
Gender, Sexuality and Writing
Minds, Medicine and Madness

Muuten miulle on ihan sama mitä noista saan, mutta mielellään pitäisin tuon viimeisen. Gender-hommassa on varmasti hyötyä sukupuolentutkimuksen käydyistä kursseista ja saattaa olla sinäänsä tutumpaa, mutta toi minds-moduuli innostaa pelkästään nimellisestikin jo hirmuisesti. Hulluus kiehtoo aina.

Oon myös päätynyt tällä hetkellä siihen ajatukseen, että jos päästään tuonne,  niin yritetään saada joku Bristolissa asuva suomalainen auttamaan asunnon hommaamisessa. Ensin olin yliopiston asuntoloiden kannalla ja pohdin, että Market Gate-asuntola Bristolin keskustassa voisi olla kiva, mutta kun luin edellisten vuoden vaihtareiden raportteja, niin alkoi kuulostamaan siltä, että yksityisen kautta hankittu kämppä voisi olla toimivampi. Ensinnäkin asuntolat on äärettömän kalliita, vaikka sisältävätkin bussikortit ja salikortit. Yhdestä soluhuoneesta voi joutua maksamaan päälle 600 euroa. Se tuntuu ainakin miusta ihan hullulle, sillä sillä hinnalla Suomessa asuisi aika loisteliaasti. Toisekseen ei kauheasti innosta jakaa asuntoa pahimmillaan kuuden muun kanssa. Jos kohdalle osuu juuri aloittavia brittiopiskelijoita, niin ne on meitä huomattavasti nuorempia, noin 17-vuotiaita jopa. Saattaisi olla vähän liian vanha olo niiden joukossa, kun tyypit pääsee ensimmäistä kertaa omilleen ja bailaakin varmasti sen mukaisesti.
On niissä yksityisissä kämpissäkin huonot puolensa, mutta jos joku tosiaan suostuu alkamaan meidän avustajaksi Bristolin suunnilla, niin olisi varmasti toimiva vaihtoehto. En vaan tiedä, että miten sitten, jos juminkin tuonne vuodeksi ja Iida on tosiaan vain neljä kuukautta. No, katsellaan sitten. Kuitenkin kirjoitan syksyllä asuvani asuntolassa ja syöväni köyhänä pelkkää puuroa koko vaihdon ajan ja hajoilevani sotkuisiin ja bailaaviin pikkubritteihin. Toisaalta asuntolassa ainakin tutustuisi ja porukkaa olisi ehkä eripuolilta maailmaa. We´ll see what happens.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Yeah, I'm workin' a sweat but it's all good


Heippa vaan kaikille hieman pidemmän hiljaiselon jälkeen. Ajattelin nyt aloitella taas tänne kirjoittelemista. On ollut hirmuinen kevät opintojen parissa, sillä tämä oli se kauan kauhua herättänyt kandikevät. Eikä vieläkään olla voiton puolella, vaikka kandin olen jo saanut johonkin kuosiin ja esitellytkin. Nyt edessä on vielä viisi isompaa esseetyötä sekä kirjatenttejä pitkin kesää.
En tiedä olisinko muuten näin ahkerana tai suuruuden hulluna suorittamassa kaikkea alta pois, mutta mahdollinen Bristoliin lähtö syksyllä pakottaa hoitamaan asioita alta pois.

Vaihdosta puheenollen sain tänään asiat siihen kuntoon, että palautin viimeinkin hakupaperit, Motivation Letterin, Learning agreementin sekä ECTS-muodossa olevan opintosuoritusrekisterin yliopiston kv-vastaavalle ja sieltä kyseiset lomakkeet lähtevät tällä viikolla kohti Bristolia ja University of The West of Englandia. Tuttavallisemmin tunnettu nimellä UWE. En tiedä miten miulla kestää hermot ja kärsivällisyys odotella vastausta sieltä suunnalta, kun meillä ei ole mitään käsityksiä, että milloin vastaavat päätöksensä. Joku vuosi jollain oli venynyt niinkin pitkälle, että oli saanut myöntävän vastauksen elokuun puolivälissä ja lähtö Bristoliin oli vain pari viikkoa siitä myöhemmin. Toivon todella, että miun kohdalla ei käy noin, sillä voisi tulla aika paniikki hommata asuntoa ja hoitaa kaikkia asioita. Meille kyllä sanottiin vaihtoinfossa, että kannattaa aloittaa hoitamaan asioita (opintotuki, apuraha yms.) jo kesän aikana niin ei tule kiire. Tuossa vähän jarruttelee vaan se, että apurahalomakkeita ei ainakaan voi palauttaa minnekään ennen kuin on hyväksymiskirje hallussa. Hmmph.

Kesäsuunnitelmat miulla on suhteellisen selkeinä, vaikka en olekaan saanut töitä mistään. Otin projektiksi noiden tenttien lisäksi lukea tänä kesänä kaikki 21 kappaletta yleisen kirjallisuuden teoksia, joista olen joskus jo tehnyt tentin. Se tentti meni kuitenkin suurimmalta osin Wikipedian avulla läpi, joten jos nyt jaksan, niin luen nuo ihan oikeasti ja käyn korottamassa sen numeron. Ei sillä numerolla kauheasti varmasti loppujen lopuksi ole väliä, mutta miulla on joku tarve saada luetuksi nuo kirjat, sillä jos kerta olen kirjallisuuden opiskelija, niin olisihan se ihan mukavaa, jos oikeasti tuntisinkin nuo teokset.
Yliopistohommien lisäksi aion festaroida, talkoolaisena. Rahatilanne ei antaisi periksi lähteä minnekään kauemmaksi, sillä pelkät liputkin maksaa nykyään niin paljon festareille, että hain ensimmäistä kertaa talkoolaiseksi noille suuremmille festareille. Provinssirockiin olen menossa siivoilemaan ja Ruisrockiin anniskelupisteeseen. Ilosaarirockista en vielä tiedä, mutta uskon olevani siellä viime vuosien tapaan Reilun kaupan kojussa kahvia myymässä. Jotenkin tosi jännää ja varmasti kivaa päästä työn kautta festareille. Ilosaaren olen nähnyt jo aiemmin, mutta nuo muut on tullut tsekattua vaan yleisön puolelta. Provinssi on tosi kiva festari ollut aina, joten ootan sitä hirmuisesti. Majoitukset tulee kaupan päälle samoin kuin ruokakin. :)

Mitään kummempia miun elämään ei oikeastaan kuulukaan. Pääasiassa pohdin päivät tuota Bristolia ja raadan opintohommia alta pois. Tuo vihdoin alkanut auringonpaiste ulkona sekä lämmennyt ilma ei mitenkään hirmuisesti motivoi istumaan neljän seinän sisällä ja koneen ääressä. Aamuisin olen kuitenkin alkanut käymään lenkillä, minkä oon huomannut piristävän ihan mielettömästi mieltä. Tänään juoksin Joensuun Jokiaseman lähellä aamuyhdeksältä ja hymyilin vaan vastaantuleville koiranomistajille, kun oli jotenkin niin hyvä mieli.

Nyt on aika palata esseen pariin, seuraavassa postauksessa voisin avata vähän tarkemmin miun opintosuunnitelmia UWE:ssa. Siihen asti, aurinkoisia päiviä kaikille!