Tänään suuntasin matkalaukkuineni pitkästä aikaa mummolaan, Savonlinnaan. Taakse jäi harmaa ja sateinen Joensuu, mutta ei tää Savonlinnakaan oikein tarjonnut mitään poikkeavan keväistä säätä. Aurinko paistoi ehkä viisi minuuttia, jonka jälkeen täälläkin oltiin jossain lokakuisissa meiningeissä. Ei oo kovinkaan innostavaa, kun toukokuun puolivälissä näyttää ulkona tuolta. Onneks ei oo sentään enää lunta.
Tehtiin mummoille ja ukille yllätys ja ei kerrottu, että myös Jani tulee tänne viikonlopuksi. Ukki näki heti ikkunasta, että kuka on tulossa ja kiiti huonosta kunnosta huolimatta ulko-ovelle. Ihan mukavaa varmasti noille, että ollaan nyt äitienpäivän aikaan täällä. Äiti varmasti malttaa ootella ensi viikkoon asti, sillä sitten miekin meen Jyväskylään ja voidaan viettää jälkikäteen sitä äitienpäivää.
Aiemmin olin hirmu malttamaton vaihtohakemusten ja motivation letterin kirjoittelussa, mutta tällä hetkellä se vaihe tuntuu tosi mukavalle verrattuna tän hetkiseen. Nyt on nimittäin se tilanne, että täytyy vain odottaa vastausta Bristolista. Iida (miun kaveri, joka on myös hakenut UWE:lle) on meistä kahdesta se, joka on ihan varma, että päästään sinne. Mie taas lähinnä panikoin, että miut hylätään jostain syystä. Pelkään mokanneeni hakemuksen jotenkin hölmösti tai sitten en vaan kelpaa niille. Äh. Tästä tulee tosi pitkä kesä. Olisivatpa ripeitä siellä suunnalla ja tekisivät päätöksensä nopeasti, niin pääsisi järjestelemään asioita. Oon mie jo jotain pientä hoitanut, kuten tilannut luottokortin ja eurooppalaisen sairaanhoitokortin Kelalta.
Miun piti jotain kirjoittaa moduuleista, joita pistin siihen alustavaan Learning agreementiin eli opintosuunnitelmaan. Tuolta UWE:n nettisivuilta ei löydy mitään tarkkaa infoa noista mistään. Lähinnä ekan levelin (ensimmäisen vuosikurssin) moduulit on kuvattu, mutta muista on ilmoitettu vain nimet. Siellä yksi moduuli kestää siis koko lukuvuoden ja jos valitsee neljä moduulia, niin saa periaatteessa vuoden suoritukset tehdyksi eli noin 60op. Eri asia kuitenkin, jos ollaan vain puoli lukuvuotta. Alustavasti valitsin tällaisiä, jotka todennäköisesti muuttuvat paikan päällä aikalailla:
Beyond the Horizon: Spaces and Places in Literature
This module introduces students to literature from beyond the shores of Britain, covering Irish, American, Indian, African and Caribbean writing. By taking students beyond British shores, the module also looks at literature that invokes travel, exploration and utopia and so related topics such as 'race', exile and immigration emerge. Students are asked to edit their own anthologies of writing that explores exciting and unexpected spaces and places.
Fiction in Britain since 1970
Gender, Sexuality and Writing
Minds, Medicine and Madness
Muuten miulle on ihan sama mitä noista saan, mutta mielellään pitäisin tuon viimeisen. Gender-hommassa on varmasti hyötyä sukupuolentutkimuksen käydyistä kursseista ja saattaa olla sinäänsä tutumpaa, mutta toi minds-moduuli innostaa pelkästään nimellisestikin jo hirmuisesti. Hulluus kiehtoo aina.
Oon myös päätynyt tällä hetkellä siihen ajatukseen, että jos päästään tuonne, niin yritetään saada joku Bristolissa asuva suomalainen auttamaan asunnon hommaamisessa. Ensin olin yliopiston asuntoloiden kannalla ja pohdin, että Market Gate-asuntola Bristolin keskustassa voisi olla kiva, mutta kun luin edellisten vuoden vaihtareiden raportteja, niin alkoi kuulostamaan siltä, että yksityisen kautta hankittu kämppä voisi olla toimivampi. Ensinnäkin asuntolat on äärettömän kalliita, vaikka sisältävätkin bussikortit ja salikortit. Yhdestä soluhuoneesta voi joutua maksamaan päälle 600 euroa. Se tuntuu ainakin miusta ihan hullulle, sillä sillä hinnalla Suomessa asuisi aika loisteliaasti. Toisekseen ei kauheasti innosta jakaa asuntoa pahimmillaan kuuden muun kanssa. Jos kohdalle osuu juuri aloittavia brittiopiskelijoita, niin ne on meitä huomattavasti nuorempia, noin 17-vuotiaita jopa. Saattaisi olla vähän liian vanha olo niiden joukossa, kun tyypit pääsee ensimmäistä kertaa omilleen ja bailaakin varmasti sen mukaisesti.
On niissä yksityisissä kämpissäkin huonot puolensa, mutta jos joku tosiaan suostuu alkamaan meidän avustajaksi Bristolin suunnilla, niin olisi varmasti toimiva vaihtoehto. En vaan tiedä, että miten sitten, jos juminkin tuonne vuodeksi ja Iida on tosiaan vain neljä kuukautta. No, katsellaan sitten. Kuitenkin kirjoitan syksyllä asuvani asuntolassa ja syöväni köyhänä pelkkää puuroa koko vaihdon ajan ja hajoilevani sotkuisiin ja bailaaviin pikkubritteihin. Toisaalta asuntolassa ainakin tutustuisi ja porukkaa olisi ehkä eripuolilta maailmaa. We´ll see what happens.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti