Savonlinnassa vietettiin aikaa erinäisillä saarilla sekä käytiin ajelemassa mm. miun lapsuuden kodin kulmilla. En kyllä yllättäen muista tuolta suunnilta mitään muuta, kuin videolta nähtyjä välähdyksiä. Oli se kuitenkin kiva nähä, että missä on pienenä pyörinyt.
Lauantaina oli tosi aurinkoista ja Hilma ehdotti, että lähdetään Sulosaaren lettukahvilaan. Hyvää jatkoa edellisen päivän saariseikkailuille. Meillä oli mukana tuommonen karvakaveri, jolta tultiin kysymään lettukahvilassa, että haluaisiko se koirankeksejä vai koiranletun. Terassille sai siis viedä hauvan mukana ja tyypit tarjoili koirillekin. Tosi herttanen paikka ja appelsiinihillolla ja kermavaahdolla höystetty lettu oli aika maukas. Paluumatkalla syötiin polkujen vierestä mustikoita ja käytiin kallioilla istuskelemassa.
Jos mulla olis jo kunnon kamera, niin näitä laivakuvia olis varmasti sata. Oon kehittänyt tänä kesänä jonkun pakkomielteen laivoihin ja oon jo suunnitellut, kuinka vielä joskus meen tuommosella Joensuusta Savonlinnaan.
Ostin pitkästä aikaa lukemista. Tuo on ollut lukulistalla jo monta vuotta, mutta nyt pitää viimeistään lukea, kun leffa tulee kuun lopussa teattereihin. Jos nään eka leffan, niin sen jälkeen en enää kykene lukee kirjaa, joten tää on miun periaatteella pakko lukasta alta pois.
Lauantaina kierreltiin illalla Olavinlinnaa, käytiin teellä puutalokorttelissa ja hengailtiin ympäriinsä.
Laivakuvat jatkuu..
Lopuksi vielä Vaatevaras-Ötö. Hankin viimeinkin kateille oman nukkumapaikan, kun kyllästyin siihen, että Ötö repi jatkuvasti pyykkitelineestä vaatteita ja teki niistä pesän. Tai murtautui yön aikana eteisen kaappiin ja repi sieltä kengät keoksi lattialle. Nyt on tyytyväinen tyttö, kun on oma paikka.
Moa nukkuu yhä vieressä, mikä on ihan mukavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti