Sain Ansun tänne kylään viime viikon perjantaina ja sen jälkeen, kun olin kaapannu tytsyn mukaan Gatwickin kentältä (myöhässä ollut lento sekä myöhässä ollut bussi ja muuta mukavaa), niin matkustettiin Lontooseen, jossa oltiin viikonloppu. Oltiin ihan väsähtäneitä pitkän matkustuspäivän jälkeen. Jouvuin soittamaan hotellille, että saavutaan myöhässä. Napattiin iltapalaa läheisestä kahvilasta, josta tulikin meijän reissun kantapaikka. Se tais olla joku egyptiläinen mesta ja työntekijät oli ihan mahtavia ja ne oppi tunnistammaan meijät. Mie olin just parantumassa silmävammasta, joten olin puolisokea viel tässä vaiheessa.
Hotelli oli pieni rakennus Paddingtonissa. Muuten tosi mukava, mut sinne jääty. Nukuin hupparissa miljoonan peiton ja viltin alla.
Meijän vessa oli myös aika haastava. Piti vähän miettiä, että miten päin sinne meni suihkuun, että mahtu ja ei kolautellu päätä seiniin.
Hotellin eessä oli kiva pikku puisto. Mie olin onnekas ja omistin toimivan kameran. Pari minuuttia ennen näitä kuvia kaadoin vesipullon reppuun ja kamera kastui kaiken muun mukana. Toimii yhä.
Kotiasema
Vaelleltiin Westminster Abbeylle ja osuttiin vahingossa sinne joidenkin häiden aikaan. "Saatasko me olla täällä?" Muutenkin miulla oli olo, et en kuulunu sinne ja et häpäisen koko paikan läsnäolollani :D
Ansu piti viiä kattomaan Harry Potter-laituria. Melkein jäätiin jonottamaan, mutta ei kumminkaan.
Italialainen ravintola ja silmävammainen. Ei kauheesti naurattanut, kun oli vähän toipilas olo yhä.
Turisteilua
Koko reissun iloisimmat hetket ainakin miulla tais olla nää. Silmä alko olee kuosissa ja istuttiin jossain Dickens Tavern-nimisessä lähipubissa. Keksittiin lähteä vetäsemään Camdeniin kierros, joka päättyi siihen, että oltiin kaks tuntia myöhemmin takas ton paikan edessä ja valmiita nukkumaan. Camden oli niin täynnä, että ei mahduttu yhteenkään paikkaan sisälle.
Haettiin kaikkea roskaa hotellille. Off Licence-puodin myyjä anto meille tikkarit kaupan päälle. Tais olla niin myrtsit naamat meillä, että päätti piristää.
Sunnuntaina alkoi silmähelvetti nro 2. Heräsin siihen, että toinen silmä alkoi turpoamaan umpeen ja oli tosi kivulias. Lähettiin jonottamaan yhteen museoon ja kaikki lapsiperheet oli päättäneet ottaa saman suunnan. Itketti, kun olin niin kipeä ja tungos ei mitenkään helpottanut asiaa.
Syötiin jossain espanjalaisessa paikassa ennen Bristoliin lähtöä. Tän kuvan ansiosta tiiän millasessa paikassa oltiin, miulla ei ollu tuollon näkökykyä.
Jos kipeilyä ei lasketa, niin mukava reissu. Satoi tuttuun tapaan vettä ja oli syksyinen fiilis, mutta matkaseura oli hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti