Sunnuntai oli mainio. Käytiin Janin, Johannan ja Jaakon kanssa Lutakossa ravintola-DIY:ssä maistelemassa (Ravintolapäivä oli) ihan älyttömän hyvää safkaa. Tarjolla oli seitan-makkarapannua, marinoituja linssejä, herkkusieniä ja vaikka mitä herkullista. Jälkkäriksi vohveleita vaahterasiirapilla. Täysillä mahoilla suunnattiin Loukkariin, jossa oli joku kirppari ja erilaista ohjelmaa. Löysin alle parilla eurolla raitatopin ja kivan kangaskassin.
Kuva valehtelee, ei se oikeasti syö kaikkea mitä tarjotaan. Ei kelvannut makkarapalakaan.
Ulkona paistaa aurinko koko ajan, mutta päälle saa vetää jo neuleen tai nahkatakin.Kirkkopuisto alkaa muuttamaan jo muotoaan syksyiseksi. Lehdet varisee puista alas ja porukka ei enää hakeudu pussikaljoille niinkuin vielä pari viikkoa sitten. Ihan lokakuinen ilma. Mutta en valita, mie rakastan syksyä, kaulaliinoja ja värikkäitä pipoja. Sitä että saa heitellä isosta lehtikasasta lehtiä ilmaan ja mennä sormet kohmeessa ja nuhanenäisenä teelle Vakkariin. Siinä on oma viehätyksensä. Eilen istuttiin illalla siellä J&J:n kanssa ja oli jotenkin tosi jouluinen fiilis, kun koko mesta oli ihan punertava, kynttilät paloi pullojen päässä ja oli lämpöisen tunnelmallista. Haikeus, kun lähdettiin pois ja sanoin taas yhdille ystäville heippa. Ehkä ne pääsee käymään. Takaisin taas tähän päivään - kävin aamusta hakemassa muutamia kirjoja, joita voi iltaisin lueskella teen parissa. Humiseva harju on jotenkin semmonen kirja, jonka oon halunnut ja yrittänytkin lukea jo useamman vuoden, mutta aina vaan jäänyt ja tuntunut liian raskaalle. Ehkä tällä kertaa onnistuisin etenemään edes pariakymmentä sivua pidemmälle. Orwellin 1984 jälkeen mulle iski taannoin himo lukea lisää dystopia-juttuja, joten tänään päätin edetä siinä asiassa ja etsiä käsiini Fahrenheit 451:sen. Se oli kuitenkin lainassa, joten ajattelin sitten tarttua Uljaaseen uuteen maailmaan. Vaikuttaa lupaavalle. Sylvia Plathin novellipätkiä odotan myös mielenkiinnolla. Kyseisen henkilön päiväkirja-teosta yritin myös etsiä, mutta sekin oli lainassa. Voisin siirtyä nyt vähitellen lukemaan taas englanniksi, niin ei tulisi Bristolissa sitten niin suurena shokkina.
Kaupunkihengailun jälkeen päädyttiin Kynnykseen teelle ja limpparille. Siellä meni mukavasti kolmisen tuntia jutellen ja nauraen älyttömyyksille. Syksyn keikkatarjonta näyttää muuten tosi kivalle, mutta ehkä siellä Englanninkin puolella on jotain mukavaa luvassa. Aika iso muutos tulee olemaan kuitenkin se, että ne keikat tuun näkemään ilman noita yhtiä. Pakko myöntää, että kotiin kävellessä aattelin vaan, että kuinka älytön ikävä mulle tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti