The One Without A Title

Tähän päivään kuului tenttikirjaan tutustumista ja kaupungilla pyörimistä. Menin Siljan mukaan tatskaamoon, kun se kävi ottamassa taas uuden naikkosen ihoonsa. Sen verran oon päässyt ylitse piikkikammostani, että tällä kertaa tatuoimislaite ei enää ällöttänyt. Eihän siinä edes ole minkäänlaista kunnollista neulaa, niinkuin jossain rokoteruiskussa, mutta silti jotenkin aina oksettanut. En saanut kunnollista kuvaa valmiista jäljestä, kun kameran akku loppui ja en muutenkaan ollut tuolla loppuun asti. Ehdin istua puolentoista tunnin verran tuolla ja sain sitten myöhemmin viestiä Siljalta, että milloin pääsi pois. Taisi tuohon hujahtaa nelisen tuntia.

En uskalla siirtää opintolainaa tililleni ennen Englantiin lähtöä, sillä saatan käyttää sitä muuten vähitellen johonkin turhaan. Ensi viikolla palaan Joensuuhun pakkaamaan asuntoni laatikoihin ja 18.8. muutan virallisesti Jyväskylään. Enää viikon verran Joensuussa oleskelua, se tuntuu todella huimalle. Oon niin monta vuotta kaivannut sieltä pois ja nyt kun ensimmäistä kertaa oikeasti viihdyn siellä, niin muutankin pois. Ajatus Englannista ja Bristolista uutena asuinpaikkana on muuten vasta nyt alkanut tuntumaan todelliselta. Olen laskenut päiviä siitä lähtien, kun niitä oli 66. Nyt niitä on enää 40 jäljellä. Päiviä, jotka vietän vielä Suomessa. Välillä iskee kauhea pelko, että mitä jos en pärjääkään tällä kielitaidolla ja mitä jos kaikki menee vaan ihan mutkalle ja sotkuun siellä. Toisaalta taas olen ihan malttamaton ja haluaisin jo tulevaan huoneeseeni ja tutustumaan kaupunkiin. Yritän olla stressaamatta etukäteen. Joka tapauksessa opin varmasti jotain uutta, jollen kielellisesti tai tiedollisesti, niin ainakin itsestäni?

Jyväskylässä alkoi eilen rallit. Erittäin turha tapahtuma mun mielestä. Jotain hyvää kuitenkin, sillä huomenna on kadunvaltaus. Siellä tavataan siis, jollei taivas repeä ja kastele koko Jyväskylää.