Juhlien jälkeen ruokaa oli yhä ihan älytön määrä
Nyt on Joensuun läksiäiset vietetty. Kiitos suuresti kaikille, jotka tulitte ja olitte. Ihmisiä halatessa oli tosi epätodellinen olo, kun tuntui, että pitäisi tuntua joltain, mutta kun ei vieläkään käsitä, että kohta on oikeasti lähdössä. Osa valmistuu sillä välin ja osa saattaa vaihtaa paikkakuntaakin. Tähän voisin avautua miljoonien rivien verran siitä, kuinka aika valuu eteenpäin liian nopeasti ja siitä, kuinka yliopistoajat alkaa olla pian ohitse ja meidän kaikkien tiet erkanee eri suuntiin. Jätän kuitenkin ne jaarittelut vielä tässä kohtaa odottamaan omaa valmistumistani. Joka tapauksessa, tuntuu siltä, kuin seuraisin vielä omaa elämääni vähän sivusta tän vaihdon suhteen ja se lähtijä en olisi minä vaan joku muu. Ehkä sitten pari päivää ennen lähtöä se lähtö selkenee paremmin miunkin päähän. Olkaa kiltisti sillä välin ja pidetään yhteyttä. Ootte mielessä kaikki. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti