Posti toi tullessaan jotain äärettömän hienoa Suomesta. Kiitti ihanin Ansu! Nää lämmittää niin sydäntä ku jalkojakin.
Käpsyttelin keskustaa kohti treffaamaan A-K:ta Watershedille. Luvassa oli luontodokkari miehestä ja kalkkunoista, sillä täällä on menossa Wildscreen Festival, jonka ansiosta näytetään ilmaisia dokkareita.
Kiitti näiden kuvien, en aio enää koskaan käyttää noita sortseja ja tuota takkia. Näytinpä itsensäpaljastelijalle nimittäin tänään. Bussit ei kulje muuten täällä kovinkaan fiksusti. Joskus ajallaan, mutta ei ole yhtään erikoista, jos joutuu venaa myöhästelevää bussia, niinkun just viime viikonloppuna kävi. Venailtiin silloin tunnin verran.
Juhuu Suomeen, meilläkin on jo syksy täällä.
Ja illat pimenee jo paljon aiempaan kuin kuukausi sitten.
Nukun niin myöhään, että missaan kaiken keskustan meiningin. St. Nicholas market oli sulkenut jo tänään ennen kuin edes pääsin keskustan suunnille.
Löysin Watershedille helposti, vaikka oli eka kerta kun menin koko paikkaan. Se sijaitsee melkein Arnolfinin taidemuseota vastapäätä. Täytyy sanoa, että vaikka en "kunnon keskustasta" erityisesti pidäkään verrattuna Stokes Croftiin ja Gloucester Roadiin, niin satama-alue on tosi tunnelmallinen ja nätti. Siellä on paljon kaikkia taidepaikkoja ja kulttuurimestoja, joten siellä on tullut käytyä nyt jonkin verran. Watershedissä näytetään siis mm. kaikkia kivoja elokuvia ja siellä oli joku kahvila yms. Mutta itse dokkari, joka käytiin tänään katsomassa oli aivan ällistyttävän ihana ja liikuttava. Piti pidätellä itkua minuutin välein. Kyseessä oli My life as a turkey-niminen pätkä, joka kertoi miehestä, joka vietti vuoden näkemättä muita ihmisiä ja kasvatti kalkkunoita, joista tuli sen perhe. Kuulostaa aika hassulle näin kuvailtuna, mutta se oli tosi pysäyttävä. Suosittelen kaikille, etsikää se käsiinne! Kaiken lisäksi lopputeksteissä ilmoitettiin, että tällä hetkellä sama tyyppi elää jollain vuorilla isokorvapeurojen kanssa!
Kuka on vienyt hänet? Palauttakaa omistajalleen!
Tästä tuli mieleen, että nyt yritetään suunnitella taas vaihteeksi Amsterdamin reissua. Onnistuisipa.
Meinasin hihkua ääneen riemusta, kun löysin noita Lauantaipussin autoja Makuunin irtokarkkihyllyltä!
VastaaPoistaMulla on sama ongelma tuon heräämisen suhteen, minkä takia yhteiskunta tässä ympärillä herää niin kamalan aikaisin, että tällainen opiskelija nukkuu kaikesta ohi?
No arvaa! Löysin tänään ihan mahtavan löydön - sellasta suomalaisen tapaista ruisleipää paikallisesta Punnitse ja säästä-liikkeestä eli ScoopAwaystä! Olin ihan innoissani ja kaiken kruunas sit se, että oon löytänyt sekä yliopiston kaupasta että monesta muusta paikasta Pandan lakuja.
VastaaPoistaJoo. Herääminen ei toimi ja vaikka toimis, niin sit se menee siihen et pääsee siitä huolimatta vasta iltapäivästä liikkeelle, kun jää vaan lamaamaan kämppään, hups. :>