Herkkuruokaa vapaapäivänä
Selailin vanhoja kuvia. Tästä on pieni ikuisuus. Eka Couchsurffaus-kokemus Tottenhamissa. Oltiin lähössä Iipun kaa ettimään iltapalaa.
Vapaa päivän vietossa täällä. Nyt alkaa pikkuhiljaa iskemään paniikki siitä, että aika menee ohitse liian nopeesti (myönnetään, että ekaa kertaa panikoin jo viime syksynä, kun oltiin oltu täällä vasta pari viikkoa ja miuta alko jo ahistamaan, että mitä sitten kun pitää lähteä ja mitä jos ei ehi olla tarpeeksi). Joka tapauksessa järkytyin tänään siitä, kun tajusin, että tällä viikolla siirrytään jo helmikuuhun. Kaikkein isoimpana yllärinä tuli kuitenkin se, että meille tullee huomenna ihmisiä kattomaan tätä kämppää. Ihmisiä, jotka mahollisesti asuu tässä ens syksynä. Ois miun pitäny jo tajutakin, että näytöt alkaa näin aikaseen, kun kämppikset on ravannu ite asuntonäytöissä jo vuodenvaihteesta lähtien, mutta nyt kun joku ulkopuolinen tulee tänne, niin mie haluisin vaan läppästä ovet niiden naaman eestä kiinni ja sanoa, että mie en lähe täältä minnekään.
Mihin katos ne kymmenen kuukautta, mitä oon täällä? Jäljellä enää neljä ja puol.
Josta tuli mieleen, että varasin just lentolipun huhtikuulle. 12.4. alkaa taas loma ja käväsen siinä vaiheessa taas kotikulmilla. En tiiä yhtään miten kauan pystyn tuollon olemaan, kun luentojen loputtua on tenttejä ja esseitä. Viimeset pari kuukautta pitää käyttää täällä suunnitellusti ja harkitusti. Haluun nähä vielä niin paljon. Pelkään, että missaan jotain ja Suomessa kaduttaa.
Tässä teille jotain kivaa:
Tää kappale alkaa soimaan aina radiossa, kun tiskaan. Nyt se soi sen lisäks myös päässä jatkuvalla repeatilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti