Weston-Super-Mare

Käytiin viime viikolla rannikkoreissulla Weston-Super-Maressa. Päädyttiin sinne ihan sillä perusteella, että mikä paikka on suhteellisen lähellä Bristolia ja ei mikään ylitsepääsemättömän kallis. Tää oli todennäkösesti halvin reissu koko vaihdon aikana. Junalippu kuusi puntaa ja hotelli parikymppiä per pää. Merenrannalla. 

Westonista ei ollut mitään ennakkokäsityksiä, joten tuli aika yllärinä koko paikka. Tosi kaunis ranta ja meri. Ekana päivänä ehdittiin kävellä vaan hetki laiturilla, kunnes alko satamaan ja jouduttiin evakuoitumaan sisätiloihin. Illalla koko kaupunki oli aavekaupunki. Jokainen pubi oli typötyhjä, oltiin poikkeuksetta ainoita asiakkaita. Onneks oli biljardia, lautapelejä ja hyvää musiikkia. Koko kaupunki oli muutenkin hotellien ja vanhainkotien valtaama. Kaduilla kissoja ja pieniä vihanneskojuja. Yksi ainoa kolmikerroksinen ravintola, joka tuntu pitävän sisällään koko mestan asukkaat. Siellä syötiin useampikin kerta, kun ruoka oli pari puntaa annokselta. 

Tokana päivänä säät suosi ja käveltiin rannalla ja eksyttiin jonnekin kaduille. Meren keskellä näkyi mystinen vihreä vuoristosaari, mutta aika loppu kesken ja se oli ihan liian kaukana, jotta ois voitu kävellä sinne. Ehkä vielä joskus. Tuo paikka taitaa olla muitten rannikkokaupunkien tavoin aika suuri kesäturistikohde, mut ihan kivaa vaihtelua oli käydä välillä vähän erilaisemmissakin ympäristöissä ja tuo oli yksi kauneimmista paikoista missä oon koskaan ollut.