Birthday And International Student Orientation

 Perjantaille saatiin kutsu A-K:n syntymäpäiville, jotka oli vegaaniset nyyttärikestit. Päätettiin leipoa Iidan kanssa tuttua ja turvallista marjaspelttipiirakkaa, josta aiemmin jo postailinkin tänne. Sen lisäksi ideana oli tehdä myös omppupiirakkaa. Näinkin yksinkertaisesta asiasta kuin leipominen, tuli yllättävän haastavaa, kun ensin ei löydetty Saintburysiä. Kun kauppa vihdoin löytyi, niin leivonta-aineiden etsiminen tuotti hieman päänvaivaa. Ei tiedetty mikä on perunajauho englanniksi ja sitten kun keksittiin mikä leivinjauhe on, niin se oli yllättäen loppu koko kaupasta..no, lopulta kuitenkin oli kaikki tarvittava kasassa ja mentiin Iidan kämpälle leipomaan.

 Sillä välin, kun mie tein taikinaa, niin Iida laittoi meille ruokaa. Oli aika pelottavaa käyttää kaasuhellaa. Pingoin yhdessä vaiheessa valehtelematta jo ulos koko keittiöstä, kun pelkäsin sen räjähtävän ilmaan heti kun sytytetään tulitikku.

 Kuinka monta ihmistä tarvitaan, että uuni toimii? Ilmeisesti enemmän kuin myö kaksi. Jouduttiin googlettamaan kyseisen uunin käyttöohjeet, jotta saatiin se lämpimäksi ja toimimaan. Liian moderneja tuommoset vekottimet suomalaisille. Piti asettaa aika, jolloin uuni lämpenee, milloin se lopettaa toimintansa ja jotain muita aikoja. 

 Lopputulos oli kuitenkin hyvä, vaikka marjapiirakka olisikin voinut olla hieman kauemmin uunissa.

 Lähdettiin pinkomaan Filton Abbey Woodin juna-asemalle. Piirakka matkusti kätevästi elmukelmun ja muovipussin yhdistelmässä.

 Löydettiin asema, ostettiin liput ja hypättiin junaan. 

 Jäätiin pois Stapleton Roadin asemalla, josta näkymä oli tosi suloinen. Tuo on joku Community Garden, jossa porukka viljelee kaikkea.

 Tää laite on just sopiva meille - ollaan jatkuvasti juoksemassa junaan, bussiin, joka paikkaan kun ei tajuta lähteä ajoisssa. Tai kävelemässä ylimääräisiä kilometrejä, koska ollaan yksinkertaisesti niin sokeita, että ei nähdä mitään. Pitäisi varmaankin perehtyä vähän enemmän asioihin, mutta ei olla vielä kertaakaan eksytty oikeasti ja kaikki on mennyt oikein hyvin, että ihan onnistunut olo siltikin, vaikka välillä on ollut aikamoista säätämistä.

 Community Gardenin ilmoitustaulu. 

 Stokes Croftin jälkeen tähän mennessä miun lempparipaikka. Tosi nättiä seutua ja jos saisin valita tähän mennessä tietämistäni paikoista, niin asuisin mieluusti tuolla. Kirkas ovi oli sellaisella alueella, joka  vaikutti jotenkin tosi intialaispitoiselle. Nätti.

 Paikallinen jätskiauto.

 Tämä kaveri oli vasta kuuden kuukauden ikäinen.

 Synttärit oli aivan ihanat ja herkkuja oli vaikka kuinka. Ehdoton lemppari oli appelsiinisuklaa mousse, jota yhdisteltiin yhden tytön tuomaan hedelmäsalaattiin. Näin elämäni ekaa kertaa viikunan tuoreena. Asunto oli myös "aika kiva" eli täydellinen.

 Taidettiin vähän yliarvioida leivosmäärä ja saatiin kotiin mukaamme vielä yksi kokonainen pellillinen piirakkaa. 

 Tänään koomailin Iidan kanssa kampukselle ekaa kertaa. Meillä oli 13-15 orientaation vaihto-opiskelijoille ja ideana oli myös ilmoittautua opiskelijaksi. Käveltiin meijän takapihalta lähtevää pyörä/kävelytietä pitkin Frenchaylle.

 Octagonilla oli Welcome Lounge, jonka pihassa jaettiin ilmaista hattaraa ja poppareita. Sisältä löytyi paljon erilaisia infolappusia ja noudettiin Global Gathering-tapahtumaan nimilappuset.

 Orientaatio oli aika turha sinäänsä, että kaikki asiat oli jo ennestään tiedossa ja väsytti vaan ihan älyttömästi. Nukuin edellisenä yönä runsaat kolme tuntia, kun ajauduin poikien kanssa yhden niiden tutun läksiäisiin lähistölle. Ei se jäänyt tietenkään pelkkiin läksiäisiin vaan löysin itseni J:n ja sen kavereiden kanssa keskustan baarista litkimästä ilmaista siideriä. Käveltiin aamulla kuuden aikaan mukava 1h 30minuutin matka kotiin. Oltiin vahingossa unohdettu lukita yöksi ulko-ovikin, todella fiksua. Joten olin tuolla infossa tosi tosi väsynyt. Plussaa oli kuitenkin, että viereen tuli istumaan tyttö, joka pyysi lainata kynää. Pian ilmeni, että se oli ruotsalainen (olisi pitänyt arvata jo ulkonäöstä kun oli niin stereotyyppisen kaunis ja vaalea). Törmättiin vielä infon jälkeenkin sattumalta kaupassa.

 Hattara maistuu aina.

 Welcome Loungessa sai myös ilmaista teetä tai kaakaota.

 Käytiin Red barista hakemassa lisää flaikkuja ja kaikkea lippulappusia. 

 Tosta taulusta löytyi jotain tuttuakin. :) 

 Frenchayllä.

 Matkalla Frenchayltä Sainsburysiin tuli vastaan suloinen maatilamaisema. Lehmiä ja niittyä. 

 Musta on edelleen tosi vaikeaa tehdä täällä ruokaa tai ylipäätään yrittää ostaa jotain järkevää ruokakaupasta. Kaikki on niin sekaisin ja en osaa vielä yhtään suunnistaa kaupoissa saatika katsoa mitkä merkit on halpoja ja mitä kannattaisi ostaa. Ehkä siihenkin tottuu ajan kanssa. Tänään laitoin itseasiassa ensimmäistä kertaa Briteissä ollessa kunnon ruokaa: riisiä, porkkanaa, sipulia, kidneypapuja ja tikka masala-kastiketta.

 Kuva ei ehkä ihan näytä sitä todellisuutta mikä tässä oli kyseessä. Jotain älyttömän kokoisia ja varmasti geenimanipuloituja porkkanoita. En ostanut, kun oli niin valtavia.

Valitettavasti täytyy myöntää, että englantilaisten sipsikulttuuri on tarttumassa miuhunkin. Oon jo muutaman kerran ostanut pikkuisia sipsipusseja välipalaksi. Tästä ei saa tulla tapa. Tänäänkin meni niin perusmeiningillä kolmioleipä ja sipsipussi kävelymatkalla kotiin. Täällä kyllä tulee käveltyä joka päivä niin paljon, että kävelen Suomessa saman verran yhteensä varmaan viikon aikana. Ihan käsittämätöntä. Jalat tuntuu kyllä aika väsyneille, että huominen voisi olla suosiolla lepopäivä. En voi uskoa, että ollaan oltu täällä vasta neljä kokonaista päivää. Niin paljon on tapahtunut, että tuntuu lähinnä kuukaudelle.