Muut kulkee jossain kesätopeissa ja pienenpienissä vaatteissa täällä, mut ite kävin ostamassa villaneuleen, korvat peittävän pipon ja kaulaliinan. Kuten on ehkä jo tullut selväksi, niin mulla on täällä koko ajan kylmä. Suihku on se ainut lämmin hetki päivässä kuumavesipullon lisäksi. Oon keksinyt, että laitan kuumavesipullon peiton alle ennen kun meen nukkumaan, niin se lämmittää kivasti sängyn.
NAM.
Vielä muutama puhelinkopperokuva.
Yliopiston baari
Ja yliopiston oma radioasema.
Harrastusmahdollisuuksia. Pitäsköhän alottaa joku tosi extremelaji?
Vielä muutama otos Global Gatheringistä.
Jos viinin/siiderin hinta on alle kaks puntaa, niin voiko se olla hyvää? Tää oli violettia ja hirmu sokerista.
Eilen lähdettiin taas Eastoniin. Tällä kertaa hankkimaan pyöriä. Suuntana oli Robertson Roadilla sijaitseva Kebele.
Löydettiin hyvin paikalle, 45 minuuttia etuajassa, mutta kuvassa näkyvä herra päästi meidät kuitenkin odottamaan sisälle, että Bike workshop alkaa.
Siellä oli hyvä valikoima mielenkiintoisia kirjoja, lehtisiä ja pinssejä. Päädyin ostamaan yhden kirjan nimeltä Peace, Love and Petrol Bombs.
Pyöräpajalle tuli aika paljon porukkaa ja alettiin kunnostamaan Iidalle pyörää. Mun pyörä oli ready-to-go, joten keskityttiin vain tuohon toiseen. Siihen piti vaihtaa renkaat ja kumit. Oon totaalinen urpo pyörien kanssa, joten oli kivaa opetella perusjuttuja. Porukka oli tosi avuliasta ja pian olikin toimiva pyörä valmiina.
Miun pyörä näyttää tältä. Ostin siihen hullun lukon, koska oon ihan vainoharhaisen varovainen nykyään pyörien suhteen, kun multa on varastettu niin monta vuosien varrella. Onneks muuten testattiin näitä pihalla, sillä selvis, että mun takarengas oli ihan outo ja siihen vaihdettiin uusi loppujen lopuksi.
Jo toinen Paddington.
Kebelestä jäi tosi hyvä fiilis, aion ehdottomasti poiketa sinne toistekin. Siellä järjestetään kaikenlaista toimintaa joogasta, vegaaniseen aamupalaan ja päivälliseen. Kyseinen paikka on ilmeisesti alunperin vallattu talo, jossa toimii nyt vapaaehtoisten voimin kaikenlaista.
Kun saatiin pyörät alle, niin lähdettiin seikkailemaan kohti Frenchayn kampusta. Oon niin äärettömän onnellinen pyörästä. Täällä on ihan loistavia pyöräreittejä ja läheiseen kaupunkiin, Bathiin pääsee tosi nopeasti ja kätevästi polkien. En oo koskaan tykännyt matkustaa bussilla ja musta tuntuu äärettömän oudolle, että porukka ostelee täällä bussikortteja, että voi kulkea yliopistolle, vaikka pyörällä pääsis todella helposti paikasta toiseen.
Poljettiin Eastville-nimisen puiston lävitse. Olisin voinut jäädä tuonne pelkästään valokuvaamaan. Porukka käveli siellä koirien kanssa, pelasi erilaisia pelejä ja joku miekkonen taiteili kahden puun väliin viritetyn narun päällä. Whoa. Meillä on muuten ollut tosi hyvä tuuri, ei oo vielä kertaakaan eksytty pahemmin. Meinattiin tosin eilen lähteä tuollaisia portaita pitkin jonnekin joen/lammen luokse, mutta tajuttiin, että se ei ehkä ole oikea reitti pyörällä.
Kaikki on niin nättiä. Jotkut asuu sitten tommosissakin taloissa..
Maisemia matkan varrelta. Ei kukaan voi tosissaan väittää, että bussikortti on parempi, jos vaihtoehtona on tämmöset maisemat.
Ja vihdoin yliopistolla, jihuu! Onnistumisen tunteet, kun päätyy oikeaan paikkaan.
Jos ei olis vaivauduttu etsimään kämppää yksityisen kautta, niin asuttas tämmösissä laatikoissa kampusalueella. No thanks. Joka päivä tuonne vaeltaa laumoittain pikkusia fukseja, jotka kantaa Sainsburysin kasseja täynnä kaljaa. Sinäänsä ei vikaa, mutta kämppä kahdentoista 18-vuotiaan kanssa ei kauheesti innostais.
Yliopistolta lähettiin samaa reittiä takas Eastoniin, A-K:n luokse illalliselle.
Käväistiin St.Marks Roadilla ostamassa riisikermaa Sweet Mart-nimisestä kaupasta. Se oli menossa just kiinni ja käytävät oli jo ihan pimeenä, mutta sen verran näin, että se oli täynnä kaikkea tosi siistiä suitsukkeista erilaisiin mausteisiin ja herkkuihin. Nappasin paketin suitsukkeita messiin. Tuonne pitää ehdottomasti palata. Eastonissa on hirmusesti intialaisia kauppoja ja muutenkin etnisiä ryhmiä paljon samalla alueella. Korjatkaa jos oon taas kerran väärässä näissä kansallisuuksissa. Viimeks Global Gatheringissä oli aika hervotonta, kun kysyin yheltä kiinalaiselta pojalta, että onko Hongkong siis niiden pääkaupunki.....
A-K:n luona syötiin taivaallinen illallinen ja ostettiin samalla uusin Pussailua barrikadeilla-kalenteri, pinssejä ja kortteja. Saatiin uusien pyörien kunniaksi kaupan päälle suloiset pyörähihamerkit. Jälkkärinä oli omenapaistosta sekä puutarhasta poimittuja viinirypäleitä. Olin vähän suu auki, että miten Englannissa voi kasvaa viinirypäleitä. Ilmeisesti voi. Meille on muodostunut jo jonkinlainen perinne Stapleton Roadin juna-asemasta. Päädytään joka kerta juoksemaan/pyöräilemään sinne kauheessa paniikissa pitkin jotain ihme kujia. Aina kuitenkin jollain älyttömällä tuurilla löydetään perille. Eilen missattiin kuitenkin juna, koska se ei jostain syystä pysähtynyt laisinkaan vaan veteli vaan ohitse. A-K ja Hilda ilmestyi kuitenkin pian asemalle ja mentiin sitten Montpelieriin samaa matkaa Hildan kanssa ja siitä poljettiin kotiin.
Mun piti heittää tähän päivitykseen enemmän hienoja kuvia eiliseltä, mutta ne on Iidan kamerassa, joten tulee sitten myöhemmin. Eilen olin ensimmäistä kertaa täällä kämpässä illalla yksin ja oli ensin vähän spookyä. En oo koskaan tykännyt kakskerroksisista taloista erityisemmin, koska oon pelotellut itseni hengiltä joskus lapsena kaikilla kauhuleffoilla. Selvisin kuitenkin ihan okei katselemalla Salkkareita ja syöden Fazerin sinistä.
Joskus viiden aikoihin kämppikset rymys keittiöön tekee massiivisia ruokamääriä. Ne oli ollu jossain kotibileissä Horfieldissä, jonne miutkin pyydettiin, mutta sattuneesta syystä en päässyt paikalle. Veikkaan, että Easton oli hyvä valinta, varsinkin kun katsoo tällä hetkellä noiden olotilaa. :)
Lähden kurssikirjojen metsästykseen eli seikkailemaan jonnekin päin Horfieldiä. Jos sää suosii koko matkan, niin ehkä pääsisin tänään ensimmäistä kertaa satamaan asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti