Täällä ollaan. Lennettiin eilen Iidan kanssa Gatwickille ja sieltä matkustettiin junalla Bristoliin. Kolme tuntia tuntui olevan maaginen luku koko matkan ajan, sillä lento kesti kolmisen tuntia, Gatwickillä venailtiin junaa kolme tuntia, junamatkoihin meni kolme tuntia. Oli aika väsynyt ja Siperiaan tullut olotila, kun vihdoin seisottiin Parkwayn asemalla joskus aamuyhdeltä paikallista aikaa. Taksia ei kuulunut millään ja venailtiinkin noin 40 minuuttia hyisessä tuulessa, kunnes yks jäpikkä soitti niille taksin ja päädyttiin samalla kyydillä (kun kaikki oli menossa Filtoniin) matkustamiseen.
Taksikuski oli herttainen ja tarkisti, että pääsen sisään kämppään ja täällä mua venas ylipuhelias tervetulokomitea, joka koostui J: stä ja S: stä. Kolmas kämppis oli jo unten mailla, mutta nuo kaksi oli kuin jotain adhd-hiiriä. Sain taloesittelyn, teetä ja hirmuisen infopläjäyksen koko Bristolista. Hengattiin yhteisessä olkkarissa jonkun aikaa ja painuttiin sitten nukkumaan. Eka yö oli järettömän kylmä, koska miulla ei ollut peittoa vaan kämppisten lainaamat pari lakanaa ajamassa samaa asiaa. Keskellä yötä vedinkin hupparin päälle ja nukuin siinä ja jäädyin silti.
Aamu on startannut hyvin. Pienten tietsikkaongelmien jälkeen saatiin miulle netti toimimaan ja söin aamupalaksi taivaallista suklaakakkua, jonka S oli leiponut tervetuliaisherkutteluksi. Myöhemmin suunnataan Gloucester Roadille noiden kanssa ja hankitaan kaikkea tarpeellista miulle. Viideltä ekat kahvittelut paikallisessa Cafe Kinossa ja illemmasta Iidan kämppis saattaa viedä meijät autolla kaupoille.
Vessanpönttö ei pettänyt tälläkään kertaa - heti yöllä se lakkasi vetämästä ja hanasta tulee jäistä vettä. Mulla on ollu ikävä tätä!
Blogi on jotenkin vammautunut ja en saa nyt lisäiltyä kuvia, joten hetken aikaa mennään ainakin ilman mitään kuvituksia, harmi. Mutta hengissä täällä ja hyvä fiilis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti