Mulla on ollu lähiaikoina tää kokkailu- ja leipomisvaihe päällä. Siinä samalla oon alkanut testailemaan myös uusia aamupalajuttuja, joista ehkä mainitsemisen arvoisin on tämmöinen lasiin sekoitettava sörsseli - maustamatonta luomusoijajogurttia, pellavansiemenrouhetta, kaurahiutaleita ja marjoja. Oon vetänyt maanantaista lähtien tuota naamaan ja ei vieläkään töki. Niin ja tuon pitää siis antaa olla yön ylitse jääkaapissa kohmettumassa tarpeeksi jähmeäksi. Idea tähän lähti löytämästäni chiajogurtti-ohjeesta (http://chocochili.net/2012/09/omenainen-chiajogurtti/ ). Kyseisen reseptin soveltaminen tyssäsi kuitenkin ihan alkutekijöihinsä, kun sekä Ekolo että P&S olivat myyneet loppuun chiansiemenensä. Päädyin sitten soveltamaan aikalailla ja tuloksena oli tuommoinen. Ystävien ja perheen kommentit tuosta eivät olleet kovinkaan positiivisia ja iskän sanoin maistui kuulemma talkkunalle ja koostumus oli todella epämieluisa. Miulle kuitenkin kelpaa paremmin kuin hyvin. (Pahoittelut vinksinvonksin kuvista, kun kone ei halua jostain syystä kääntää niitä suoraan.)
Vakkarissa piknikillä - viinirypäleitä, karkkia, pullaa, teetä.
Tepa oli siellä
Ja mie pipoineni
En tiiä ollaanko Amin kanssa tuollaisia Tepan silmissä.
Voiman vaihtoehtoinen kansi.
Huomenna miun perhe järjestää mulle kuulemma läksiäiset. En tiedä mitään muuta, kuin että tullaan ainakin syömään. Pitäisi varmaankin aloittaa pakkaaminen pian, mutta jotenkin en osaa ja jätän aina viimeiseen iltaan/yöhön. Jos nyt tällä kertaa olisin sen asian suhteen vähän ennakoivampi ja ehtisin purkaa turhat tavarat muutaman kerran pois ennen lopullista lähtövalmista laukkua.
En tajua päivien vähyyttä, ystävät ei myöskään kuulemma. Kuitenkin joku ahdistava tunne painaa aina välillä rintakehää, ja pieni ääni päässä yrittää vakuutella ettei tää oo virhe. Varsinkin niinä hetkinä, kun oon kaikkein onnellisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti